Naurua, riitoja ja tajunnanvirtaa

Jotkut osaa sitten olla niiin lapsellisia! Tänään oli tavallaan ihan helvetin hauska mutta toisaalta aika paska päivä, kiitos erään.
Meillä oli kolmannella tunnilla köksää. Sitä ennen oli luokanvalvojan välkkä, jota ei sit kuitenkaan pidetty, koska luokkiksella ei ollu mitään asiaa. Koska meijän luokkis on köksänope, me (kaikki meijän luokan tytöt, yhtä Essiä lukuunottamatta) käytiin auttaan joittenkin ruokakassien kantamisessa köksänluokkaan. Sen jälkeen me saatiin jäädä välkäks hengaan sinne luokkaan. (Ja pojat joutu ulos :P) Aluks me vaan juteltiin siellä ja silleen. Kaikilla oli vähän liikaa energiaa ja sit alettiin säätään kaikkee. :D Maailman ärsyttävin ihminen, Sussu, joka roikkuu meijän kaa, meni toiselle puolelle luokkaa. Janette näki siinä openpöydällä pullon hunajaa, ja sai ihan mahtavan idean: se kaato sitä hunajaa pari tippaa Sussun penkille! :DD Sit Sussu tuli takas ja istahti siihen tuolilleen. Me VÄHÄN hajottiin! :DDD Se ei tietysti tajunnu mille me naurettiin, ja alko vähän epäillä. Sit se huomas, et sen perse on ihan tahmee (tällekkin revettiin) ja alko pyyhkiin sitä pois.

Joo, toi oli oikeesti aika hauska läppä. Siis LÄPPÄ. Ja Sussu on sellanen ihminen, joka ottaa kaiken todesta: kun se sai tietää, et me laitettiin se hunaja, se alko raivoon. Sit kun se tajus et se oli JANETTE, se laitto välit poikki. Niin just, luit ihan oikein. Välit poikki pienestä pilasta! :D Riideltiin sen kans aika pitkään, ja lopulta me kaikki oltiin siihen niin raivostuneita, et sanottiin vaan et meistä kukaan ei sit oo enää väleissä sen kaa. Puhuttiin siitä paskaa koko loppupäivä, siitä kuinka se aina ylireagoi. Ja on niin helvetin ärsyttävä.

Lopulta Sussua alko kyllästyttää yksinäisyys, ja se alko pyyteleen anteeks. Mut kun me ollaan annettu sille "uus tilaisuus" jo sata kertaa, mut se ei ikinä opi. Ei mikään ihme, ettei sillä oo kauheesti kavereita, kun se karkottaa ne tollasella ylireagoinnilla. Kaiken lisäks se sanoo olevansa tosi masentunu ja hyppäävänsä junan alle, vaikka on ihan ilonen eikä sillä oo mitään isompia ongelmia. Ja tiiän, että se ei esitä ilosta vaan on sellanen oikeesti. Ylipirtee ja ärsyttävä.

Okei, nyt mä en jauha tästä enempää. Ton jälkeen kukaan ei enää puhunu Sussulle, ja meillä oli sikahauskaa hissantunnilla. :D Meillä oli sijaisena sellanen ihan selvä homo: Hilfigerin pinkki paita, kireet ruudulliset housut ja sellaset mustat, kanootin kokoset nahkakengät, jotka kaartu kärjestä vähän ylöspäin! (niille kengille me revettiin ihan totaallisesti :D ) Ja sillä oli parempi käsiala kun kellään meijän luokan tytöllä. :D En mä siis oo homoja vastaan, mut.. oli vähä liikaa energiaa! Me kyseltiin siltä kaikkee ja naurettiin enemmän ku pitkään aikaan. Ihan kiva päivä loppujen lopuks!

Nyt en taida jatkaa tätä sekavaa tekstiä vaan meen laittaan ruokaa ennen reeneihin lähtöö. :) Kirjotanpa vielä ihan hetken tajunnanvirtaa, siis kaikkee mitä vaan tulee päähän. Ei saa jäädä miettiin sekunnikskaan vaan kirjottaa kaikki mitä ajattelee. Auttaa pääseen alkuun kirjottamisessa, *vink vink* Ellen! :)

Oli kerran tietokoneen näppäinääni ja huulirasva joka vihreissä helmissä leijaili pinkki muovikassi raivosi elämästä johto kuristi sen sillalla kynsilakka puhaltaa pullon suu kellossa kortin peitto juoksi lamppuun ja takaisin minuutin sekunnin sadasosassa ja puut humisivat auringonpimeydessä ollessaan ihania ja vihreitä kun kirja lakkasi puhumasta se keikkasi pois vedestä ja öön kanssa meni naimisiin kaunis oranssi puunpala kannen päällä ulisi ja mumisi jotain rakkaudesta ja lauluista ja lauleli lauleli soitti pianoa ja etsi iloaan pois sinisestä ja mustasta numerot prosentteina koukeroivat kukkien läpi eläessään kauniisti järjestelmää.

Eiks ollukki aika hauska! :D Paranee selvästi loppua kohden. Näistä tulee aina ihan huomaamatta ihanan taiteellisia, esim toi puut humisivat auringonpimeydessä ja etsi iloaan pois sinisestä ja mustasta. Lausetta en vaihtanu, koska se ei oikeen sovi tajunnanvirtaan. :)

Tänään taiteellinen
-Bella-