Ikuinen anteeksipyytely jatkuu taas..

Anteeksianteeksianteeksianteeksi! Lupasin laittaa viikonlopun aikana sen Lontoo-postauksen, mutta en sitten mitenkään jaksanut. Täällä on ollut ihan mielettömän kuuma ja ihana auringonpaiste joka päivä, enkä ole jaksanut avatakaan konetta. Suurin osa ajasta on mennyt rannalla kavereiden kanssa. Ja sitä paitsi, sain juuri ne kaikki Lontoossa ottamani kuvat laitettua koneelle. Niitä on about 650-700... :D Että siinä menee hetki kun miettii, mitä kuvia laittaa tänne esille (eli aion siis laittaa). Teen varmaankin erikseen nähtävyys/matkapostauksen ja sitten vaatepostauksen. :) Oli kyllä mahtava matka, pakko myöntää!

Oon kuitenkin pahoillani; niitä postauksia ei tuu vielä hetkeen. Me ollaan menossa tänään mökille, enkä yhtään tiedä kauanko me siellä ollaan. Ehkä yks yö, ehkä kolme tai neljä. Riippuu vähän säästä ja kaikesta muusta sellasesta. Kun vilkasin muiden blogeja pikaisesti, huomasin, että moni muukin on ollut mökillä tai jossain muualla viettämässä kesälomaa. Eli siis ei kauhea menetys varmaankaan, vaikka seuraava postaukseni tulisikin vaikka viikon päästä. Koska niinkuin jo sanoin, niiden kuvien valitsemisessa ja rajailemisessa menee aikaa, enkä ole sitä täällä kotona vähään aikaan tekemässä. Mökillä kun ei ole nettiyhteyttä, eikä siellä kyllä konetta jaksaisi avatakaan.. (Sähköt sinne on kuitenkin laitettu! :D)

Joten nähdään joskus. :D Älkää tekään tuhlatko kaunista ja lämmintä kesäsäätä bloggerissa pyörimiseen, vaan olkaa mielummin vaikka ulkona! Hyvä kirja kainaloon ja terassille, takapihalle, parvekkeelle, rannalle tai mökille ottamaan aurinkoa kun se kerrankin paistaa! :)

-Bella-

Pikapostaus ennen Lontoota!

En oo pitkään aikaan ehtiny kirjottaan mitään järkevää. Sori..

Juhannus meni mökillä. Ihan kivaa oli, mutta ei mitään huippua, koska sukulaistenhan kanssa siellä oltiin. Ok kuitenkin. Aikuiset muuten otti pikkusen liikaa ja alko laulaan siellä jotain Kesäillan valsseja sun muita. :D Ei niin kaunista kuultavaa..

Eilen ja tänään olin rannalla kaverini kanssa. Rusketusta tuli reilusti lisää! :)

Ja tänään on vielä luvassa matka lentokoneella Lontooseen! :) Lento lähtee Tampere-Pirkkalan lentokentältä klo 23 ja on perillä Suomen aikaa 1.30, Lontoon aikaa 23.30. :) Yötä ollaan lentokentän läheisessä hotellissa ja sieltä sitten huomenna Lontoon keskustaan toiseen hotelliin!

Joten, pitemmittä puheitta, meen jatkaan pakkaamistani. Saatte kunnon Lontoo-postauksen sitten viikonloppuna varmaankin. (Paluu myöhään perjantai-iltana.) Sitä ennen tästä tytöstä on turha odottaa mitään kuulumisia. :D

5 ja puolen tunnin päästä Lontoossa! :)
-Bella-

Etsitään kysymyksiä vastattavaksi

Päätin nyt sitten antaa teille saman mahdollisuuden kuin moni muukin bloggaaja on lukijoilleen (ja kaikille muille) antanut:

KYSYKÄÄ MITÄ TAHANSA! :)

Kysymykset voi siis olla ihan minkälaisia tahansa, mutta en takaa, että vastaan esim. liian pervoihin kysymyksiin. :D Yksi henkilö saa lähettää niin monta kysymystä kuin haluaa, vaikka 100 jos huvittaa. :) Mitä enemmän kysymyksiä tulee, sitä hauskempi niihin on vastata!

Kysykää siis mitä tahansa blogini missä tahansa postauksessa! Ilmoitan sitten, kun aika on umpeutunut ja vastaan kaikkiin kysymyksiin. :)

-Bella-

Tuskanhikeä

En yhtään tiedä mistä kirjoittaisin. Pää on ihan tyhjä.

Eilisestä esityksestä voisin kertoa, mutta kun pää alkaa olla täynnä koko juttua. Varsinkin kun olen valittanut jo niin monelle. :D

Kai se on sitten pakko kertoa kun kerran mainitsin. :D Eli päivällä meillä oli kenraalit, klo 14-16. Paikalla piti olla yhdeltä. (Aamulla piti olla reenit klo 8-9 mutta ne peruttiin. Onneksi! :D) Kenraali meni ihan ok. Oli täydellinen sää, eli siis pilvistä ja sopivan viileää, mutta ei satanut.

Kun oli aika lähteä kaupungin läpi kulkevaan kulkueeseen, tapahtui jotain painajaismaista. Aurinko alkoi paistaa. (Kovinkaan montaa kertaa en varmaan tänä kesänä tule noin sanomaan.. :D) Koko kulkue oli sitten täyttä tuskaa. Matka, joka meidän piti kulkea oli n. 2km (!) ja minulla oli hyppynaru. Eli siis, toisin sanottuna, hypin hyppynarulla 2 km. :/ En suosittele kenellekään. Sen lisäksi piti vielä tehdä temppuja, koska yleisöä oli paljon kadunvarrella, ja koska ihmiset vaihtuivat koko ajan, kaikki odottivat upeita temppuja. Monet kuvasivat meitä, sekä videolle että tavallisella kameralla, joten sekin toi paineita. Olimme nimittäin kulkueen ainoat, jotka varsinaisesti "tekivät" kulkueessa jotain, kävelemisen lisäksi.

Puolimatkassa olin jo todella väsynyt ja minulla oli mielettömän kuuma. (Lämpöä ainakin tuntui olevan reilusti yli 20 astetta). Kaiken lisäksi minulla oli päällä tukala esiintymisasu. Huomasin muuten, että fyysisessä kunnossani olisi vielä paljon parantamisen varaa: hyppiminen hengästytti hirveästi. Mutta toisaalta luulen, että joka ikistä olisi siinä tilanteessa hengästyttänyt. Ja omaksi puolustuksekseni täytyy sanoa, että minulla on kyllä hyvä lihaskunto. :)

Olin helpottunut, kun lopultakin pääsimme stadionille. Mutta siinä ei ollut vielä kaikki: meidän piti vielä kulkea stadionilla juoksurataa pitkin puoli kierrosta! :o Katsomo oli lähes täynnä, ja kuten jo sanoin, olimme kulkueen ainoita jotka todella tekivät jotain. Selostaja esitteli meidät suurin piirtein näin: "Ja sitten viimeisinä nuoret sirkustaiteilijat Sorin Sirkuksesta! He varmasti näyttävät meille nyt parasta osaamistaan." Olin lopen uupunut ja janoinen ja minulla oli kuuma, mutta siinä tilanteessa ei auttanut muu kuin tehdä parhaansa. Hypin lähes koko matkan ja ainakin yritin tehdä temppuja. Katsomossa oli muuten Tarja Halonen. :D

Lopulta pääsimme pois yleisön katseen alta ja ryntäsin heti vessaan juomaan. Olin aivan hiessä ja kasvoista tulipunainen. Maskini olivat valuneet ja hiukset sotkussa. Mahtava fiilis.

Oli kyllä aika tuskaa kulkueen jälkeen vielä esittää kaksi numeroa. Mutta ne menivät lopulta ihan hyvin. Ja pakko myöntää, että lavalla ollessa ei edes muista, että on väsynyt. Unohtaa kaiken muun ja keskittyy vain ja ainoastaan esittämiseen ja temppujen tekemiseen. Numeron jälkeen sen väsymyksen tai kivun sitten kyllä huomaa. :D

Olin niiiiiiiin helpottunut, kun pääsin kotiin sitten vihdoinkin yhdeksän jälkeen. Ja väsynyt, mutta sen te varmaankin arvasitte.. :) Olihan tuo kokemus sinänsä, mutta en taitaisi lähteä uudestaan jos nyt joku pyytäisi. Sen verran rankkaa hommaa kuitenkin.

Tänään naapurissa asuvalle kaverilleni tuli hoitoon koira, suloinen silkkiterrieri! ♥ Veimme sitä lenkille, ja tajusin, kuinka paljon todella rakastankaan eläimiä ja varsinkin koiria! Harmi vain, että olen niille allerginen... :(

Tässä on siis kuva stadionista, jossa me esitimme. Nurmikentälle oli rakennettu (suhteellisen pieni) lava ja käytävät, jotka kulkivat sinne tuolta "lyhyistä" päistä.

Toivottavasti teidän lauantainne oli hiukan vähemmän tuskainen! :D

-Bella-

H&M-shoppailua

Eilen lähdin raahautuun neljäks reeneihin. Ei olis yhtään huvittanu, varsinkin kun olin heränny vasta kahdeltatoista. Pääsin onneks äitin kyydillä. Tulin sinne sirkukselle, mutta ihmettelin, miks siellä ei ollut ketään siitä meidän numerosta. Jotain ihan outoja tyyppejä vaan. Onneks näin sitten yhden ohjaajan, joka kysy, mitä mä siellä tein. Vastasin, että tulin reeneihin. Ja arvatkaa mitä se tottakai sano? "Nehän alkaa vasta kuudelta..? Sitä aikataulu muutettiin viime viikolla, jos et muista."

Niin tietysti. Ei ollut mikään yllätys, että unohdin tänkin jutun. Niitä reenejä on niin hemmetin paljon, että erkkikin menee sekasin! Lauantaina on nimittäin se stadionesitys (Ratinassa tietysti, jos joku on Tampereelta) ja siihen pitää reenata tosi paljon. Mä muuten toivon, ettei lauantaina sada tai oo kamalan kylmä: ensinnäkin, se esitys on ulkona, ja toiseks, meillä on päällä sellaset minihameet.. :D

Niin, ne reenit alkokin vasta kuudelta, joten mulla oli kaks tuntia luppoaikaa. Päätin lähtee bussilla kaupunkiin. Onneks mulla oli rahaa ja bussikortti mukana, koska olin muutenkin ajatellu mennä vähän shoppaileen reenien jälkeen. Tässä mun ostokset:

T-paita: H&M, 6,90e ?

Farkkuleggingsit: GT, 19.90e

Toi t-paita on siis tollanen ihan perus yksvärinen, joita kuitenkin tarvii aina. Ja noi farkkuleggingsit ostin itse asiassa siihen stadionesitykseen: toisessa numerossa esiintymisasuna on (venyvät) farkut ja t-paita! :D

Toppi: H&M, 9.90e

Halusin vaihteeks jotain oikeen värikästä, ja kun tällanen tuli eteen H&M:ssä, mun oli pakko ostaa. :) Itse asiassa en edes sovittanu tota, vaan menin suoraan kassalle.. :D Älkää välittäkö noista rypyistä, en jaksanu silittää...

T-paita: H&M, 5e!

Tää on mun ehdoton lemppari näistä kolmesta. ♥ Noi värit on ihanat, vaikkakin vähän talviset, ja toi kangas laskeutuu ihanasti! Löysin tän H&M:n aletangosta (ainoo kappale) ja se oli tuurilla ihan oikeesta kokoo! :) Alkuperänen hinta oli 24.90e, joten säästin siis lähes 20e! :o (Olisin saattanu ostaa tän, vaikka oliskin maksanu sen alkuperäsen hinnan..)

Noiden lisäks ostin vielä bikinit. Tai oikeestaan vaan yläosan, koska rahat ei enää riittäny alaosaan. Esittelen ne sitten, kun kokonaisuus on valmis (eli alaosa ostettu).

Tänään luvassa, taas kerran, reenit. Tällä kertaa pisimmät koskaan, klo 16-21! :o Ihan kamalan pitkä aika reenata. Kaiken lisäks mä varmaan kuolen nälkään, vaikka otankin kauheet eväät mukaan. Ei niitä koskaan ehdi syödä.

-Bella-

Persoonat ja lempipaikka

"Kaikkihan me käyttäydymme eri tavalla eri porukoissa", Izzie sanoi. "Vanhempien seurassa ollaan tietyllä tavalla, opettajien seurassa toisella tavalla, kavereiden kanssa eri tavalla ja kundien kanssa myös".

"No niin niin. Entä sitten?"

"Niinkuin TJ äsken sanoi, hän puhuu joistakin asioista minulle, jostakin Lucylle ja joistakin sinulle."

"Jep", TJ sanoi. "Menen Izzien luo, jos tarvitsen neuvoja, ja sinun luoksesi, jos haluan nauraa."

Lainaus oli Cathy Hopkinsin kirjasta Frendejä, kundeja ja vetovoimaa (Ei mikään järisyttävän hyvä kirja. Sellaista perus teini-tyttökirja-höpinää "Iiik siis Luke soitti mulle tänään ja kysy treffeille mitä mun pitäis tehdä apua auta mua!"). Jotenkin tuo kohta pomppasi silmiini, koska olen itse huomannut sama asian.

Siis että kaikilla ihmisillä on monta "persoonaa". Jokaisessa persoonassa käyttäydyt ja liikut eri tavalla ja puhut eri aiheista. On se aikuisillepuhumuispersoona, koulukaveripersoona, muiden kavereiden persoona, harrastuspersoona (jokaisessa harrastuksessa erilainen) kotipersoona ym. Ja lisäksi se, mikä itse ajattelet olevasi. Kaikki edellä mainitut persoonat jakautuvat vielä moniin "alalajeihin": jokaiselle kaverille, harrastuskaverille, valmentajalle, opettajalle, perheenjäsenelle, sukulaiselle ja muille aikuisille on omanlainen persoona. :D Kun nämä kaikki laskee yhteen, persoonia tulee helposti monta kymmentä.

Ehkä se ei kuitenkaan ole huono asia. Sinulla on ehkä kaveri, jolle voit kertoa kaikki huolesi. Tämän kaverin kanssa et kuitenkaan (välttämättä) käy bilettämässä. Biletyskaverisi ei ehkä pidä shoppailusta, joten shoppailullekkin saattaa olla joku erityinen henkilö. Shoppailukaveriasi et näe muuta kuin shoppailun merkeissä, joten sinulla on yksi kaveri pelkkään ulkona hengaamiseen.

Edellinen oli vain esimerkki: ei itselläni ole esim. mitään shoppailukaveria. Mutta jos hiukan tarkkailet itseäsi kavereidesi kanssa, saatat huomata, että käyttäydyt tietyllä tavalla tai teet aina jotakin samaa asiaa jonkun kaverisi kanssa.

Tietysti saatat tehdä jonkun kaverisi kanssa kaikkea esimerkissä mainittua. Silloin tätä kaveria voi ehkä kutsua bestikseksi. Mutta ei bestiksenkään kanssa olla kaiken aikaa. :D

Niin, vielä viimeiseksi heitän teille haasteen:

Esitelkää lempipaikkanne!

Kirjoittakaa siitä kuvaus (kertokaa esim. missä se sijaitsee, miksi juuri se on lempipaikkanne, milloin menette sinne..) ja liittäkää kuva jos mahdollista. :)

Tässä yksi omista lempipaikoistani:

Siis penkki. Vanha, yksinäinen penkki puun alla, kasvien keskellä. :) Aina, kun ajatukseni ovat sekaisin, tai kaipaan muuten vain omaa rauhaa, istun miettimään tuolle penkille. Se sijaitsee lähellä metsää, syrjäisen lenkkipolun varrella, muutama sata metriä kotioveltamme.

Kukaan ei tiedä tästä omasta, "salaisesta" paikastani. Tottakai siitä kulkee joskus ohi lenkkeilijöitä tai koiranulkoiluttajia, mutta en anna niiden häiritä. Kunhan eivät ole tuttuja.

Kumma kyllä, saan aina ajatukseni kasaan siellä istuskellessani. Penkki on yllättävän korkea (ja vino, kuten alla olevasta kuvasta näkyy). Kun jalat eivät osu maahan, tunnen omituista vapautuneisuuden tunnetta. Kesällä, kun linnut livertävät ja kaikki on niin ihanan vihreää, unohdan kaikki huoleni ja nautin luonnon rauhasta. (Jota hyttyset varsinkin iltaisin usein hairitsevät.. :D)

Sitten vain omaa lempipaikkaa esittelemään!

-Bella-

Mummin vaatekaapin aarteet

Olin siis eilen mummin, ukin ja serkkujeni kanssa syömässä. Sen jälkeen menimme käymään mummilassa. Jotenkin vaatteet sattuivat tulemaan puheeksi, ja kerroin mummille, että vanhat vaatteet ovat nykyään muotia. Onneksi mummi tajusi pienen "vink vinkkini", ja tarjoutui esittelemään vanhoja vaatteitaan. :)

Serkkuni on myös kiinnostunut vaatteista muodista, ja kokeilimme innoissamme kaikkia niitä ihanuuksia: mekkoja, hameita, paitoja, vöitä... Upeita vaatteita!<33 Varsinkin ne kaikki kuosit, paljon kukkia ja palloja. Harmi, että en tajunnut ottaa kameraa mukaan.. :( Olisi ollut kiva esitellä niitä täällä. :)

Olin todella yllättynyt, kuinka hyvin ne kaikki vaatteet olivat säilyneet! Esimerkiksi yksi korkeavyötäröinen, persikanvärinen hame oli aivan kuin uusi (no, väri tietysti vähän haalistunut mutta muuten hyväkuntoinen) vaikka mummi kertoi käyttäneensä sitä 16-vuotiaana lavatansseissa! :o (eli 53 vuotta sitten) Se oli juuri samanlainen kuin ne hameet, joita myydään GT:ssä ja monissa muissa kaupoissa vielä nykyäänkin. :D

Olisivatpa nykyajan vaatteet yhtä kestäviä kuin kymmeniä vuosia sitten valmistetut. Olisi mukavaa näyttää sitten tulevaisuudessa lapsille ja lapsenlapsille millaista muoti oli 2000-luvun alkupuolella. :) Ajatelkaa: vaatteet jotka ovat nyt kuuminta muotia (esim. haaremihousut, tissivyöt, isot aurinkolasit) saattavat joskus olla nuorten mielestä hirveitä ja vanhanaikaisia! :D Ja toisaalta, kaikki tulee joskus uudestaan muotiin. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa juuri korkeavyötäröiset hameet.

Tänään, kun ulkona oli edelleen kamala sää, päätin siivota vähän. Pyyhin pölyjä ja järjestelin huonettani taas pitkän ajan jälkeen. :) Olen juuri sellainen ihminen, joka siivoaa vain silloin kun huvittaa, ei silloin kun on likaista.. :D

Siivouksen jälkeen innostuin taas ompelemaan sitä hamettani, jonka aloitin muutama viikko sitten. Nyt täytyy enää ommella vyötärökaitale paikoilleen, ja hame on valmis! Olen niiiiin tyytyväinen, kun sain vetoketjun ommeltua ihan ongelmitta. Edellisen kerran taisin ommella vetoketjua viidennen luokan käsityötunnilla.. :D Esittelen sitten hameen, kun saan sen (jossain vaiheessa) valmiiksi.

Nyt odottelen, että äiti toisi pizzaa. Kamala nälkä! Söin edellisen kerran 6 tuntia sitten (jos karkkia ei lasketa), joten taitaa olla ihan ymmärrettävää, että maha protestoi. Kesälomalla tulee usein syötyä liian vähän..

-Bella-

Enää 2 viikkoa ja 2 päivää Lontoon-matkaan! :)

Aikainen aamu

Tänä aamuna herätyskello oli soimassa kello 7.15. Kesälomalla. Enkä edes oo kesätöissä! Joku ilkee hammaslääkäritäti päätti nimittäin laittaa mulle hammaslääkärin ihanaan aikaan: 8.15.. :S

Yllättävän nopeesti ihminen muuten tottuu uuteen nukkumis-/heräämisrytmiin. Aamulla kellon piristessä tuntu, että edellisestä aikasesta herätyksestä olis jo muutama viikko aikaa. :D

No, pääsin kyllä lopulta ylös sieltä sängystä. Puin vaatteet päälle (punainen toppi H&M, farkut GT ja harmaa huppari One Way), laitoin vähän ripsaria ja menin alakertaan syömään aamupalaa. Onneks oon niin onnellisessa asemassa, että meillä keittiö ja olohuone on "samaa huonetta", eli pelkkä pieni väliseinä välissä. Ja se tarkottaa sitä, että ruokapöydästä voi kattoo tv:tä! :) Joten laitoin eilisen Sinkkuelämän pyörimään samalla kun söin paahtoleipää.

Ajattelin, että ihan kiva aamuhan tästä tulee. Pyöräilen huolettomasti auringonpaisteessa ja lintujen laulaessa ihanassa kesäaamussa, kun liikkeellä ei oo ketään tuttuja.

Niin, siis näin LUULIN ennen kuin astuin ovesta ulos. Tottakai siellä satoi, tuuli ja oli kamala ja harmaa sää! :/ Ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja: laitoin tuulitakin päälle, vedin hupun syvälle päähän ja lähdin polkemaan kohti terveyskeskusta.

Normaalisti en todellakaan tykkää hammaslääkärissä käymisestä, mutta nyt se oli (jollain tavalla) ihan mukavaa. Sain nimittäin rautani pois! :)) Siis sekä yöraudat että ne kamalat tapit. Niiden tilalle mulle annettiin sellanen ihana jääkiekkoilijoiden hammassuojan näkönen muovijuttu.. Mutta senkin saan pois jo syksyllä, ja sitten oon ihan vapaa kaikista raudoista! :)

Tänään oli ihan hyvä herätä aikasin, koska mulla on niin paljon ohjelmaa. Aamupäivällä, kahdeltatoista, mä ja mun pikkuveli ollaan menossa syömään mummin, ukin ja kahden serkun kanssa. (Kahden niistä neljästä serkusta, jotka meillä on. Montako serkkua teillä muuten on?) Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta meidän tapauksessa ei oo: meillä on aina tosi hauskaa (näiden) serkkujen kanssa. :) Toinen on siis 15v. tyttö ja toinen 12v. poika.

Sitten mulla on kamalat reenit, neljästä kaheksaan! :o Tai oikeestaan tohon neljään tuntiin sisältyy kahdet kahen tunnin reenit. Mutta joka tapauksessa se on hirveetä. Varsinkin kesälomalla. (Tavallaan hyvä, että tänään on huono ilma. Auringonpaisteella olis aika inhottava reenata sisätiloissa..)

Nyt pikkuveli tais herätä ja hinkuu tähän koneelle, joten pitää lopettaa..

-Bella-

Miks mun postaukset on aina näin tylsiä..? :S Pelkkää "tänään tein sitä ja tätä"-höpötystä. Keksikää ideoita, minkälaisia postauksia voisin tehdä?!

Rusketusrajoja

Tänään oli tarkoitus nousta kohtuullisen aikasin, siinä kymmenen aikaan, mutta mitä vielä. Illalla en oikein saanut unta järkyttävän mahakivun takia, joten aamulla, kun herätyskello soitti, painoin sen mitään ajattelematta pois ja nukahdin uudelleen.

Heräsin sitten puoli kahdeltatoista, kun makuuhuoneen ilma alkoi muuttua tukalan kuumaksi porottavan auringon takia. Katsahdin kelloa ja huokaisin. Se siitä ihanasta vähän aikasemmasta aamusta, kun kaikki muut nukkuu. :S Muutenkin, haluaisin herätä kesällä vähän aikaisemmin aamuisin. Päivä tuntuu paljon pidemmältä, jos on herännyt yhdeksältä! :)

Kun olin selvinnyt aamurutiineista (aamupala jne.) noin kello yksi, lähdin käymään kaupassa. Ostin nimittäin lauantaina uuden ripsivärin, Lumenen vedenkestävän, ja laitoin sitä eilen. Vasta illalla tajusin, että en omista vedenkestävän meikin poistoainetta. :D Joten jouduin nukkumaan ripsarit naamassa.. Mutta pakko myöntää, että hyvää ripsaria on, kun ei lähtenyt kasvonpesuaineen ja vedellä hankaamisenkaan jälkeen. Tai no, tottakai se vähän levisi, mutta ei kuitenkaan lähtenyt kokonaan pois. Tulipahan ainakin testattua kestävyys ennen tosipaikkaa (=järvessä uimista). :D

Kauppareissun jälkeen syötiin ja sitten lähdettiin rannalle (minä, iskä, pikkuveli ja pikkuveljen kaveri). Just kun oltiin päästy sinne, kaveri soitti, ettei pääsekkään tuleen mun seuraks. Mahtavaa. Monta tuntia auringon ottamista YKSIN. (Eihän iskän tai pikkuveljen kanssa kehtaa edes näyttäytyä rannalla..)

No, ei se loppujen lopuksi ollutkaan niin kamalaa. Otin paljon aurinkoa, kuuntelin radiota ja MP3:sta, luin kirjaa ja katselin komeita jätkiä ja niitten sixpackeja. :D Siinä kulu sitten ihan kivasti pari tuntia. Ja mikä parasta, kotiin tultuani huomasin jo pienet rusketusrajat! :)

Alan pikkuhiljaa jo päästä kesäfiilikseen. Tänään sekosin ensimmäisen kerran viikonpäivissä! Luulin, että on vasta sunnuntai. :D Se on selvä kesäloman ja huolettomuuden merkki. :P

Sori tää täysin turha postaus, mutta ajattelin vaan kirjottaa jotain. "Parempi myöhässä kuin ei milloinkaan"-sanontaa soveltaen: Parempi turhaa kuin ei mitään! :D

-Bella-